09.12.2006, voittaja-06 Helsingissä

Messari aamu koitti. Vaikka keli oli huono, oli minulla tunnelma katossa. Jännitykseltäni oli saanut kehnosti nukuttua, joten väsyneenä lähdin Marin ja Aksun kanssa kohti Espoon juna-asemaa, josta menimme sitten Pasilan asemalle ja kävelimme messariin. Saavuimme paikalle 10 maissa, vaikka cairnit alkoivat vasta 11.30. Kiertelimme ympäriinsä ja Aksu kulki väen paljoudessa kuin vanha tekijä!

N. puoli tuntia ennen cairnkehän alkua leiriydyimme sen laidalle ja rupesin harjailemaan Aksua. Siinä samalla harjoittelimme hieman. Siinä sitten cairnikehä alkoi ja katselimme kehän laidalla. Vihdoin, 11.45, AVO cairnurokset alkoivat.

Kehässä oli Aksun lisäksi vain yksi cairni (Rottrivers Hairyman). Aksu oli numerojärjestyksessä aikasemmin, joten kun koirat olivat ravautettu kehän ympäri, menimme Aksun kanssa heti pöydälle. Ikävikseni Aksu pelkäsi tuomaria (Benny Blid, Ruotsista), ja yritti peruuttaa karkuun. Seuraavaksi ravasimme kolmion. Aksu kulki ihanasti. Sitten seisottelin Aksua tuomarin edessä, hänen laatiessaan arvostelua. Aksu seisoi upeasti, korvat höröllä ja häntä terhakkaasti pystyssä. Kehä sihteeri ojensi meille sinisen nauhan ja arvostelun. Toisin sanoen Aksu sai H'n. Olin ihan tyytyväinen, sillä tiesin ettei Aksu voinut H'ta parempaa saada (tasapurennan takia).

Cairnien jälkeen kiertelimme eri kojuilla ja kävimme syömässä. Nopeasti olikin ryhmäkehien vuoro ja haikein mielin vein Aksun koiraparkkiin, jotta näkisin ryhmäkehät. Kesken FCI9'sin ryhmäkilpailua, omatuntoni kolkutti jo kauheasti ja minun oli pakko päästä Aksun luo. Siellä se poika odotteli ja riemu oli suuri kun näimme taas. :D Kuulemma Aksu oli jonkun verran itkenyt perääni, mutta muuten oli mennyt hyvin. Rättiväsyneinä lähdimme Marin ja Aksun kanssa kohti juna-asemaa.

Päivä oli kaiken kaikkiaan mahtava! Ensi vuonna sitten uudestaan, tosin ilman Aksua, sillä tämä olikin Aksun toinen ja viimeinen virallinen näyttely.

21.10.2006, match show Espoossa

Kävimme tänään Aksun kanssa Ruusutorpan koulun kentällä, Tiltun koirakoulun järjestässä match showssa. Ilma oli kurja, sillä vettä satoi. Osallistuin Aksun kanssa junnuihin (nro. 902) ja pieniin koiriin (nro. 504). Leiriydyimme penkille ja odottelimme kehien alkua.

Ensin oli pienet koirat. Parinamme oli begletyttö. Aksu kulki nätisti ja tuomari sai katsoa hampaat sun muut ilman vastaväitteitä. Ainoana kommelluksena Aksu lirautti kehään :D. No, saimme kuitenkin punaisen nauhan, johon olin tosi tyytyväinen. Pieniä punaisia koiria oli vain 5, joten pääsimme nopeasti uudestaan kehään. Meistä tuli PUN3 ja saimme palkinnoksi pienen kristallisen maljan.

Seuraavaksi alkoikin junnut. Aksu oli hieman säälittävän näköinen, sillä vettä satoi kauhesti ja kaiken lisäksi Aksulla oli kylmä. Junnuissa osallistujia oli 6. Tuomari pyysi tekemään kolmion, edes takaisin ja sitten vapaa seisottamaan. Pitkään sijoituksia mietittyään meistä tuli JH3! Saimme hienon pokaalin, vaaleanoranssivalkoisen ruusukkeen, muroja ja koiranpehmolelun, joka sai nimekseen Lyyli :D

Onnellisena ja märkinä lähdimme Aksun kanssa kotia kohti.ten uudestaan, tosin ilman Aksua, sillä tämä olikin Aksun toinen ja viimeinen virallinen näyttely.

15.10.2006, match show Vantaalla

Lähdimme aamulla Marin isän kyydillä kohti Vantaan Ikean katettua parkkihallia. Mukanamme oli Aksu ja Ronja. Olimme paikalla juuri ruuhka-aikaan ja jonot olivat pitkät (ei liikenteessä, vaan ilmoittautuessa ;D). Vihdoin ja viimein saimme numeromme, joka oli 217. Leiriydyimme pienten koirien kehän laidalle. Olimme ihan jäässä, sillä ulkona tuuli aivan kauheasti ja muutenkin oli erittäin kylmä.

Ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen pääsimme kehään. Olin ihan jäässä, eikä namut tuntuneet pysyvän käsissä. Pariksi saimme black&tan cavalierkingcharlesinspanieli Tatun. Aksu kulki suht hyvin, vaikka tiedän, että olisi se paremminkin osannut. Hetken pohdittuaan tuomari ojensi meille sinisen nauhan. Olin hiukan pettynyt, mutta pääasia oli se, että sain Aksun kulkemaan ihan hyvin. Odotellessa sinisten kehän alkua, menin ostamaan teetä, jotta tulisi edes hiukan lämpimämpi olo.

Pitkän ajan jälkeen sinisten kehä alkoi. Koiria oli tosi paljon. Reilut 30, joten en saanut Aksua esiintymään niin hyvin, kuin yksittäisarvotelussa, sillä kun yritin vapaaseisottaa Aksua meinasin törmätä edellä olevaan jne. Ravaus sentään meni ookoosti. No, emme päässeet jatkoon, mutta ei se kyllä oikeastaan harmittanutkaan, sillä koiria oli paljon, ja moni oli hyvätasoisia ja kaiken lisäksi kehän jälkeen ainoa ajatus minulla oli "Lisää teetä, tänne jäätyy."

08.10.2006, match show Espoossa

Olin tänään Aksun kanssa mätsärissä kokeilemassa onneamme :D Saavuimme Pirttimäelle hyvissä ajoin ennen kehien alkua. Menin ilmoittamaan Aksun pieniin koiriin. Numeroksemme tuli 10. Paikan päällä oli hieman epävakaa ilma ja ruohokenttä oli märkä, mutta Aksua se ei haitannut. Harjoiteltaessamme Aksu kulki kauniisti korvat hörössä. Sitten pitikin odottaa kehien alkua.

Aika meni yllättävän nopeasti ja pian me jo Aksun kanssa olimmekin kehässä. Parinamme oli Helmi niminen harmaa Pumi. Aksu ravasi nätisti ja yllättävän reippaastikkin. Seisotuskin sujui niin hienosti, ettei sitä sanoin voi kuvailla, mutta seisominen onkin Aksun vahvin puoli mätsäreissä. Ensimmäistä kertaa tuomari tutki Aksun maassa. Aluksi Aksu oli tilanteesta hämillään, mutta eipä kauan. Kun tuomari kysyi Aksun ikää vastasin: "Kuusi", niin tuomari oli aidosti yllättynyt.

Odottelimme aika kauan, kunnes vihdoin sinisten pienten kehä alkoi. Olin ihan hermona, mutta Aksu kulki varmasti ja kauniisti ja seisominenkin yllätys, yllätys sujui hyvin. Koirat ravautettiin kaksi kertaa kehän ympäri, jonka jälkeen niitä tuli seisottaa. Tuomari lähestyi hitaasti meitä kohti, sitten hän pysähtyi meidän kohdalle, kätteli ja sanoi: "Te pääsette jatkoon." Riemuissani menin Aksun kanssa kehän keskelle. Lopuksi kaikki neljä koiraa (Aksu, tiibetinspanieli, shetlanninlammaskoira ja ?) ravautettiin ja seisotettiin. Tuomari meni sheltin luokse ja osoitti sen neljänneksi. Sitten hän vielä sijoitti toisen koiran kolmanneksi ja siirtyi tutkimaan Aksua ja tiibentinspanielia. "Tipsu ykköseksi ja hyväksi kakkoseksi cairni." Olin pakahtua riemusta, sillä ensimmäistä kertaa emme olleet neljänsiä, vaan pääsimme jopa toiselle sijalle.

Tyytyväisenä lähdimme kotiin sinisen ruusukkeen, ison ruokasäkin ja namujen kanssa.

24.09.2006, match show Tikkurilassa

Lähdimme tänään hieman ekstempporee Aksun, Marin ja Tikin kanssa Länsigöötanmaanpystykorva ry'n järjestämään mätsäriin Tikkurilan Lildiln parkkihalliin. Menimme ilmoittautumaan ja Aksu sai numerokseen 122. Leiriydyimme kehän reunalle ja harjoittelimme hieman. Aksu ei suostunut liikkumaan ollenkaan, sillä se veti kokoajan Tikin luokse. Olin ihan hermona, sillä arvasin, ettei Aksu suostuisi kehässäkään kulkemaan.

Vuoromme tuli jonkin ajan odottelun jälkeen. Pariksi saimme coton de tulearin (?). Tuomari ravautti koirat ensin ja meidän osalta se meni ihan reisille. Sitten menin Aksun kanssa pöydälle ja sekään ei mennyt mitenkään kehuttavasti, sillä Aksu kiemurteli tuomarin tutkiessa Aksua. Lannistuneena tein kolmion Aksun kanssa. Se sentään meni ihan ookoosti. Odottelimme kun parimme arvosteltaisiin, jonka jälkeen tuomari pyysi, että koiria seisotettaisiin. Aksu seisoi ihan hyvin, vaikka vähän laiskan oloisesti. Tuomari ojensi meille punaisen nauhan ja ison koirankeksin ja sanoi: "Teille punainen nauha mallikkaan esiintymisen vuoksi". Olin ihan puulla päähän lyöty. Ehkei Aksu sitten mennytkään niin huonosti, kuin kuvittelin.

Odottelimme pitkän pätkän ja vihdoin punaisten kehä alkoi. Aksu ravasi vielä huonommin, kuin pariarvostelussa, eikä seisominenkaan sujunut kovin kehuttavasti, sillä Aksu oli innostunut kinkuista, jotka olivat kädessäni, joten Aksu hyppi ja pomppi ja oli muutenkin harvinaisen villi. Tuomari tuli meidän kohdalle ja luojan kiitos, sillä hetkellä Aksu seisoi hyvin. Tuomari pyysi menemään edestakaisin. Eteenpäin Aksu kulki hyvin, mutta takaisin mentäessä Aksu käveli niin huonosti kuin joku vain voi kävellä. Tuomari ravautti ja seisotti koirat vielä kerran ja valitsi kahdeksan jatkoon pääsevää. Kun tuomari oli valinnut jotain 6 koiraa olin jo mielessäni valmsi lähtemään pois. Mutta sitten yllätyksekseni tuomari pyysikin meidät vielä jatkoon. Lopuksi valittiin vielä 4 koiraa, jotka pääsisivät sijoille ja emme Aksun kanssa kuuluneet niihin, mitä en yhtään ihmetellyt :D Oli erittäin pettynyt Aksun käyttäytymiseen kehässä, mutta iloinen 8 parhaan joukkoon pääsystä, sillä mielstäni punaisissa koirissa taso oli aika kova.

23.09.2006, match show Kirkkonummella

Käytiin tänään Aksun kanssa Etelärannikon Tassutiimin järjestämässä match showssa Masalan peruskoulunkentällä Kirkkonummella. Ilmoittautuminen alkoi jo kello 9, joten lähdimme aikaisin kotoa liikkeelle. Olimme paikan päällä hyvissä ajoin. Menin ilmoittamaan Aksun ja saimme numeroksemme viitosen. Meillä oli Aksun kanssa rutkasti aikaa odotella, joten menimme lenkille ja harjoittelemaan tottista ennen kehää.

Meidän vuoromme tuli yllättävän nopeasti. Saimme pariksemme nuoren ja vilkkaan jackrussellinterrierin. Aksu oli hyvällä tuulella ja oikein yhteistyökykyinen. Se ravasi kauniisti ja seisoi kuin patsas. menimme ensin pöydälle. Aksu oli hieman vastahakoinen näyttäessään hampaat, mutta näytti ne silti. Muut paikat tuomari sai tutkia vaivatta. Sitten menimme edestakaisin ja kerran kehän ympäri. Aksu meni täydellisesti :D Odottelimme kun parimme arvosteltiin, jonka jälkeen jaettiin nauhat. Mukaamme lähti punainen nauha! Olin erittäin tyytyäinen suoritukseemme.

Meni noin pari tuntia ennen kuin punaisten kehä alkoi. Aksu oli innokas ja pirteä vaikka aurinko porotti kirkkaalta taivaalta. Koiria ravautettiin ympäri pariin otteeseen ja seisotettiin. Sitten tuomari valitsi neljä koiraa jatkoon ja Aksu kuului jatkoon päässeihin! Olin oikein ylpeä Aksusta. Sen jälkeen pyydettiinkin kehään sinistenkin neljä parasta ja enää sinisillä ja punaisilla nauhoilla ei ollut väliä, vaan tuomari valitsi kahdeksasta koirasta vielä neljä, jotka olisivat lopullisia voittajia. Aksu pääsi taas jatkoon! Eli pääsisimme takuu varmasti sijoille. Tuomari halusi nähdä koirien etu- ja takaliikkeet pareittain ja Aksun pariksi tuli basenji ja jonkin ihmeen takia Aksu inhoaa basenjeja yli kaiken, joten Aksun kävely meni pelkäksi rähinäksi. Sijotuimme loppujen lopuksi kaikkien 19 pienen koiran joukosta neljänsiksi!

Tyytyäisenä lähdimme kotiin useiden koiranherkkujen ja matkavesikupin kera.

16.09.2006, terrierien erikoisnäyttely Hyvinkäällä

Kauan odotettu Suomen terrierijärjestön päänäyttely oli tänään. Meille aamu valkeni kuudelta, kylmänä, mutta aurinkoisena. Marin äiti lähti viemään minua ja Aksua, sekä Maria ja Tiki kohti Hyvinkäätä seitsemän maissa. Olimme perillä jo kahdeksan maissa ja Wanha areena pursusi jo ihmisiä ja koiria. Aksu pääsi läpi rokotustodistuksen tarkistuksesta ja ostin vielä näyttelyluoettelon.

Etsimme sopivan paikan kehien 3 ja 4 välistä, sillä cairnit olivat kehässä 4 ja borderit kehässä 3. Ihme ja kumma, minua ei jännittänyt ennen kehää lainkaan. Se johtui varmaan osittain siitäkin, miten hyävin Aksu meni harjoiteltaessa, vaikka olikin vasta ensimmäinen näyttly sisähallissa.

Avoimen luokan cairnterrieriurokset alkoivat noin kello 09.45. Kaikki koirat ravautettiin pari kertaa kehän ympäri. Aksu meni oikein loistavasti. Sitten pitikin vain odotella yksittäisarvostelua. Olimme Aksun kanssa numero 252, ja avointen urosten toiseksi viimeiset. Viimeinhän se meidänkin vuoro tuli. Aksu seisoi oikein nätisti pöydällä ja tuomari Pirjo Hjelm sai tutkia Aksun ilman ongelmia. Sitten menimme edestakaisin ja kerran kehän ympäri. Olin niin ylpeä Aksusta, sillä se kulki täydellisesti eikä vilkuillut edes Tikiä, joka oli kehän laidalla. Sitten seisoitin Aksua, kun tuomari saneli kirjurille sanallisen arvostelun. Saimme kotiin vietäveksemme arvosanan H, eli hyvä. Sanallinen arvostelumme kuului näin:

"Vanttera kookas uros. Vankka urosmainen pää, tasapurenta. Hyvät silmät ja korvat. Toivoisin enemmän kaulaaja huomattavasti paremmin kulmautuneen etuosan. Oikeanmittainen, tänään turhan vankka runko. Takaosa OK. Hyväasentoinen häntä. Turkinlaatu melko hyvä. Vähän lyhyessä karvassa tänään. Liikkuu takaa hyvin, edestä huomattavan löysästi. Esiintyy ja esitetään hyvin."

Katsoin vielä cairnit loppuun sekä borderit narttujen avoimeen luokkaan asti, jossa Tiki kisasi. Tiki nappasi mukaansa hienosti EH'n, eli erittäin hyvän. Päivä oli kaiken kaikkiaan oikein mukava ja paikan päällä oli hyvä tunnelma!

10.09.2006, cairnien luolapäivät Vihdissä

Olin tänään Speedyn kanssa cairnterriereiden luoliintutustumispäivällä. Harmi vain, että eksyimme matkalla aika pahasti ja olimme vasta 40 minuttia sovitun ajan jälkeen perillä. Sain kuitenkin osallistua Speedyn kanssa, vaikkakin minulta jäi luolakoiratoiminnan luento kuulematta.

Tutustuminen kettuun ja luoliin tapahtui siten, että jokainen koira vuorollaan päästettiin latoon vapaaksi ja kettu oli kyseisesen ladon keskellä häkissä. Meidän vuoro tuli jonkin ajan odottelun jälkeen. Speedy oli suoraan sanoen hämillään. Kettua käytiin aluksi morjestamassa ilman haukkumisia, mutta sen jälkeen mielenkiinto lopahti ja Speedy suuntasi merkkaamaan ja tutkimaan latoa. Hetken kuluttua Speedy palasi takaisin minun ja ketun luokse ja meni häkin reunalle nuuskimaan kettua. Kettuhan ei siitä pitänyt vaan iski hampaasa kalteriin. Ja siitähän Speedy innostui. Se haukkua räkytti ketulle, mutta hetken päästä se ei enää tajunnut mille sen piti haukkua, vaikka kehuin sitä ja usutin sitä haukkumaan juuri ketulle. Speedy vain haukkui kaikille; minulle, kouluttajalle, isälleni ja pikkuveljelleni, sekä muille ihmisille, jotka olivat katsomassa, välillä ketullekkin. Lopuksi Speedy tuli vinkuen nuolemaan minua, joten päätimme lopettaa.

Ihan hyvin meillä varmaan meni ensikertalaisiksi, mutta ei tämä luolaharrastus oikein ole meidän juttu. Päivä oli kokonaisuudessaan oikein kiva ja sääkin suosi.

09.09.2006, match show Espoossa

Kävin tänään Aksun kanssa Kivenlahden koirakerhon järjestämässä match showssa. Ilmoitin Aksun junnuihin ja meille tuli numero 505. Etsimme lähistöltä sopivan leiriytymispaikan ja menimme harjoittelemaan. En saanut Aksuun lainkaan kontaktia. Se oli ravatessa haluton ja nuuski koko ajan maata. Seisoa se sentään suostui oikein mallikkaasti. Olin ihan epätoivoinen, mutta päätin olla välittämättä harjoittelusta ja odotella, josko kehässä menisi paremmin.

Junnut alkoivat heti kahden jälkeen. Osallistujia oli vain 10. Tuomari pyysi ravauttamaan koirat ympäri ja Aksu oli laiska ja yhteistyöhaluton, jonka tuomarikin varmaan pisti merkille. Yksittäisarvostelussa tuomari pyysi tekemään kolmion ja menemään edestakaisin, sekä tietty piti seisottaa. Ravausosuudet meni reisille, mutta seisotus sujui oikein mallikkaasti. Lopuksi kaikki vielä seisotettiin ja ravautettiin kerran. Vihdoin Aksulta rupesi löytymään innokkuutta esiintymiseen, mutta se oli liian myöhäistä. Putosimme siis kehästä ja olin hieman pettynyt, koska vasta lopussa sain Aksun kulkemaan niin kuin toivoin.

Kyytiä odotellessa katselimme junnut loppuun ja harjoittelimme lähellä olevalla puomilla. Siitä Aksu oli oikein mielissään ja muutamia hyviä kuviakin puomilta sain.

:D

07.09.2006, match show Helsingissä

Olin tänään Speedyn, Marin ja Tikin kanssa Munkkiniemen koneen kentällä Vesikoirat ry'n järjestämässä match showssa. Alku oli hieman sählinkiä, sillä meidän piti mennä bussilla ja Mari pääsi koulusta tosi myöhään. No, pääsimme kuitenkin perille hyvissä ajoin. Laitoimme tavarat paikoilleen ja lähdimme osallistumaan. Huomasin kauhukseni, että olin ottanut vahingossa Aksun rekisteripaperit mukaan! Miten saatoin olla niin huolimaton? Pengoin varmuudeksi repun ja kaikeksi onnekseni, sieltähän ne Speedyn paperit lötyivät. Huokaisin helpotuksesta ja lähdin osallistumaan. Ilmoitin Speedyn tällä kertaa pelkkiin junnuihin. Saimme numeroksemme 303.

Harjoittelin Speedyn kanssa paljon, mutta Speedyä ei kiinnostanut makkaran palat lainkaan. Se olisi vain halunnut mennä nuuskimaan joka ikistä koiraa. Olin ihan epätoivon partaalla ja yritin saada Speedyyn jonkinlaista kontaktia. Kaiken kukkuraksi alkoi sataa, mikä ei ihme ja kyllä Speedyä haitannut lainkaan! Junnut alkoivat tosi myöhään, sillä ennen junnuja oli ainakin isot rotukoirat. Viimein junnut alkoi. Kaikkien junnuihin osallistujien hämmennykseksi kehään kutsuttiin vain numerot 301 ja 302, joista sitten toinen saisi punaisen ja toinen sinisen nauhan. Kun tuo pari oli mennyt oli minun ja Speedyn vuoro mennä. Koirat ravautettiin kerran kehän ympäri. Speedy meni tosi hyvin! Olin ihan puulla päähän lyöty, sillä harjoittelu ei mennyt lainkaan hyvin. Meidän pari oli joku bichon bolognesen tyyppinen koira. Rodusta en ole ollenkaan varma. Aluksi tuomari seisotti molemmat koirat. Speedy vapaaseisoi tosi hyvin. Sitten tuomari tuli tarkastelemaan Speedyä tarkemmin. Hän pyysi, että näytän Speedyn hampaat. Sitten hän pyysi meitä tekemään L'llän. Olin ihan hämilläni, sillä en ollut ikinä harjoitellut Speedyn kanssa muita kuvioita kuin kolmiota ja ympyrää. No, onneksi olen sentään harjoitellut Aksun kanssa L'llää joten tiesin, missä kohtaa pitää vaihtaa puolta. L sujuikin paremmin kuin osasin arvatakkaan! Sitten menimme odottamaan kun parimme teki samat asiat. Sen jälkeen tuomari käski ravauttaa vielä koirat uudestaan, jonka jälkeen hän ojensi meille punaisen nauhan! :D Olin tosi iloinen.

Odoteltua jonkin aikaa alkoi sinisten junnujen parhaiden valinta. Tuomari valitsi niistä kaksi koiraa jatkoon, jonka jälkeen alkoi punaisten parhaiden valinta. Koirat ravautettiin ympäri. Speedy meni tosi nätisti rajusta sateesta huolimatta. Seuraavaksi kaikki koirat laitettiin seisomaan, jonka jälkeen jokaisen tuli esittää irlanninvesispanieli Sera (?). Tuli minun vuoro. Seisotin Seran ja se oli innoissaan makkaranpalasta, joka minulla oli kädessä. Se pomppi hiukan, mutta sitten sain sen asetettua aloilleen ja se seisoikin ihan ookosti. Sitten teimme terävän kolmion. Sitä oli aivan erilaista esittää kuin cairneja! Se oli sen verta iso, että sen kanssa täytyi todella juosta. Se oli mielettömän kivaa! Seisotin vielä Seran ja annoin sen takaisin omistajalleen. Oli kyllä kiva saada Speedy taas hihnan päähän, sillä sitä on helpompi seisottaa ja muutenkin :D Kun kaikki olivat esittäneet Seraa, koirat seisotettiin vielä kerran. Tuomari rupesi pudottamaan koiria rivin lopusta (Speedy ja minä olitiin toisena alkupäässä). Tuomarin tulisi valita punaisista kaksi koiraa. Tuomari lähestyi pikkuhiljaa meitä ja yksi koira oli jo valittu, sitten hän käveli meidän ohi ja kätteli ensimmäisen kehästä, jonka jälkeen hän tuli meidän luo ja pyysi jatkoon! Olin aivan ihmeissäni! :D

Sijoitusten valintaa ennen kaikki koirat ravautettiin pari kertaa kehän ympäri ja sitten jokainen teki vuorollaan T'een. Speedy kulki vielä oikein mallikaasti vaikka vettä tuli kauheasti. Meidät osoitettiin Speedyn kanssa neljänsiksi ja olin aivan innoissani! Saimme paljon palkintoja. Nätin turkoosin ruusukkeen, pokaalin, koiran juoma-automaatin, sukltaata, koiranherkkuja jne.

Päivä oli oikein kiva, vaikka saa oli mitä kehnoin ja alussa olikin vastoinkäymisiä, mutta loppu hyvin kaikki hyvin!

05.09.2006, match show Helsingissä

Kävin tänään ensimmäistä kertaa Speedyn kanssa match showssa, mukana oli myös Mari ja hänen borderterrierineiti Tiki. Mätsäri oli Pääkaupunkiseudun Kultaiset ry'n järjestämä ja paikkana oli Munkkiniemen koneen kenttä. Olimme perillä hyvissä ajoin, joten meillä oli aikaa antaa koirien tutustua paikkaan kaikessa rauhassa. Speedy oli aivan täpinöissään. Kun ilmoittauduin Speedy ei olisi millään malttanut pysyä paikoilla vaan se olisi halunnut nuuskia jokaista koiraa. Ilmoitin Speedyn pieniin koiriin. Saimme numeroksemme ?. Sitten olikin tiedossa vain harjoittelua ja odottelua.

Meidät kutsuttiin kehään. Huomasin kauhukseni, että tuomarina oli tummaihoinen mies, joten tiesin jo, ettei Speedyn pöytäkäytös olisi mitään ihanteellista. Parinamme oli pitkäkarvainen chihuahua, joka meni tosi nätisti, mutta niin meni Speedykin. Se käveli oikein hienosti ja vapaaseisoi terhakkaana häntä pystyssä. Sitten olikin vuoro mennä pöydälle. Pöytänä toimi iso puutarha pöytä, jossa oli vaikea seisottaa koiraa. No, siinä sitten epätoivoisena Speedyn seisotin ja kun tuomari lähestyi Speedy luimisteli selkä köyryssä, häntä koipien välissä. Tuomari oli kaikenkukkuraksi ulkomaalainen (Philip John), joten minun oli vaikea ymmärtää mitä hän halusi. Jotenkuten tuosta kaikesta selvisimme ja saimme sinisen nauhan, mitä en ihmetellyt yhtään.

Pitkän odottelun jälkeen pienten sinisten kehä alkoi. Speedy seisoi oikein mallikkaasti häntä kauniisti pystyssä. Kaikki seisottivat koiria jonka jälkeen tuomari näytti ensimmäiselle koiralle, että menee kehässä eteenpäin, joten minä tulkitsin sen siten, että kaikki lähtisivät ravaamaan, mutta ei se niin mennytkään. Tuomari vain osoitti ketkä pääsivät jatkoon, vaikka koiria ei oltu ravautettu ollenkaan. Tuomarilla oli muutenkin hieman oudot kehätavat, mutta toisaalta hän oli ulkomaalainen ja oli varmaan tottunut tekemään asioita hiukan eritavalla kuin suomalaiset.

Päivä oli kaikesta huolimatta oikein mukava ja en ollut lainkaan pettynyt, sillä tämä oli Speedyn ensimmäinen kerta, emmekä olleet harjoitelleet lähes ollenkaan ja silti sain Speedyn ensiitymään haluamallani tavalla :D

03.06.2006, match show Kirkkonummella

Olin tänään Aksun kanssa Veikkolan koirakoulun järjestämässä match showssa. Lähdimme aamulla liikkelle jo hyvissä ajoin ennen yhtätoista. Olimme perillä vähän yli yksitoista. Menin ilmoittautumaan. Ilmoitin Aksun pieniin koiriin (numero 10) ja sitten äitini pakotti minut ilmoittautumaan lapsi & koira kisaan (olimme numero 5). Leiriydyimme kehien reunalle ja sitten vain odoteltiin.

Lapsi & koira kisa oli ensin. Aksu ei kulkenut ollenkaan haluamallani tavalla. Se käveli kokoajan nenä kiinni maassa, eikä suostunut ollenkaan kävelemään nätisti. Seisotus onneksi meni paremmin. Kun piti tehdä kolmio Aksu meni koko matkan ajan nenä maassa kiinni, niin että jouduin välillä nykäisemään Aksun hihnaa. Seisotuskin oli lopussa hiukan hankalaa, koska minulla ei ollut tilaa vapaaseisottaa Aksua, sillä kaikki olivat pakkautuneet hirveään sumaan samalla riville. Putosimme heti ensimmäisten joukossa, mitä en ihmettele yhtään. Saimme tennispallon ja tuomari sanoi meille: "Olisitte ehdottomasti päässeet jatkoon, jos koira olisi mennyt ravatessa paremmin". Olin rehellisesti sanottuna tosi pettynyt, sillä en saanut Aksuun minkäänlaista kontaktia. Ainoana toiveena olisi, että jos vain sitten pienissä koirissa menisi edes hiukan paremmin.

Äskeisen häsläyksen takia ajattelin ottaa Aksun kanssa vähän tottisliikkeitä, jos vaikka sillä tavalla saisin Aksun kiinnostumaan itsestäni. Meidät kuulutettiin pienten koirien kehään ja Aksu oli oikein hyvällä tuulella. Vapaaseisotus meni kuin unelma ja häntäkin pysyi yllättävän hyvin pystyssä. Parinamme oli black & tan (?) tiibeteinspanieli Helvi, joka hiukan pelkäsi tuomaria ja käveli hiukan vikuroiden. Aksukaan ei mitenkään parhaalla mahdollisella tavalla esiintynyt, mutta paremmin meillä meni kuin äsken. Ravaus meni yhdessä vaiheessa minun takia piloille, koska hihna oli liian lösällä ja se meni kokoajan Aksun korvan yli. Saimme kaikesta huolimatta punaisen nauhan, johon olin tosi tyytyäinen.

Ennen punaisten kehän alkua menimme vielä harjoittelemaan paikalla makuuta ja sivulle tuloa, jotta saisin Aksuun jonkinlaisen kontaktin. Punaisten kehä alkoi. Aksu oli mitä parhaassa mielentilassa, se oli pirteä ja innokas. Kaikki ravautettiin kerran ympäri ja Aksu meni niin täydellisesti kuin voi vaan mennä. Se ravasi reippaasti, korvat hörössä ja aina vähän väliä vilkaisi minua. Seisotuskin meni erittäin upeasti. Kerrankin meillä oli tilaa ja pystyin vapaaseisottaa Aksua. Tuomari karsi n. 15 koiran joukosta 8 parasta ja Aksu kuului niihin! Taas kaikki ravautettiin kerran ympäri. Aksu meni taas niin upeasti, että olin pakahtua onnesta. Tuomari karsi kolme koiraa pois, niin että koiria jäi kaiken kaikkiaan viisi. Olimme vielä mukana kuvioissa. Vielä tuoamarin pitäisi pudottaa yksi. Hän pudotti mopsin (?), joten näin ollen pääsisimme Aksun kanssa sijoille! Tuomari osoitti meidät neljänsiksi ja saimme hienon vihreän ruusukkeen, koiran puruluita ja varvastossut. Olin mielettömän ylpeä Aksusta, ensimmäistä kertaa sijoituimme mätsärissä!

Päivä oli loppujen lopuksi oikein kiva, vaikka alku ei sujunutkaan ihan toivomallani tavalla ja aamulla sääkin näytti synkältä, mutta parani iltapäiväksi.

29.08.2006, match show Helsingissä

Kävin tänään Aksun kanssa Dalmatiankoira ryn järjestämsässä match showssa. Lähdimme matkaan junalla, jolla menimme Pasilaan asti, josta meidät haettiin autolla ja sillä menimme sitten Sahaajankadulle. Ilmoitin Aksun pieniin koiriin, saimme numeron 212 ja ensimäistä kertaa elämässäni päätin ilmoittaa meidät junnuihin (numeromme oli 407). Sitten olikin pitkä aika odototella. Kävin Aksun kanssa harjoittelemassa lähellä olevalla A-esteellä. Poika meni tosi nätisti. Menimme takaisin, siistin Aksun ja sitten odottelimme kehän laidalla junnujen alkua.

Junnut kutsuttiin kehään. Meitä ravautettiin ympyrällä ainakin kolme kertaa. Aksu meni mielettömän hienosti. Sitten olikin seisotusta. Koitin vapaaseisottaa Aksua ja se sujui niin hienosti, että olin pakahtua ylpeydestä. Vuoromme läheni ja niin läheni vuoromme pienissä koirissakin. Pieniin koiriin kutsuttiin numero 212 (eli me). Meitä ennen oli vielä jonkun verran yksittäisarvostelussa olevia "junnupareja", joten menimme käväisemään pienissä koirissa. Saimme pariksemme vehnän värisen cairnuroksen! :D Ravautimme koiria ja sitten Aksu tutkittiin ensin. Aksu käyttäytyi oikein mallikkaasti, hampaat sai katsoa vaivatta jne. Sitten odottelimme, kun parimme arvosteltiin. Tuomari katsoi vielä hetken koiria, kun seisotimme niitä ja antoi punaisen nauhan meille! Leveä hymy naamalla palasin takaisin junnukehään.

Meidän vuoro tuli melkein heti. Ensin vapaaseisotin Aksun, jonka jälkeen teimme terävän kolmion. Aksu käveli tosi nätisti, eikä kertaakaan jäänyt nuuskimaan mitään. Sitten seisotin Aksun vielä ja palasin takaisin jonon perälle. Omasta mielestä suorituksemme onnistui oikein hyvin. Kun kaikki olivat käyneet yksittäisarvostelussa, valittiin 15 koiran joukosta 7 parasta. Mina ja Aksu kuuluimme niihin! 7 paria ravautettiin useaan kertaan kehän ympäri ja edes takas parin kanssa. Sitten tuomari valitsi kolme koiraa kehän sisäpuolelle ja siirtyi tarkkailemaan 4 muuta koiraa, josta tulisi valita vielä yksi. Hetken koiria katseltuaan tuomari sanoi: "Otetaan tuo cairni tuosta." Olin aivan ihmeissäni ja hymyillen vein Aksun muiden joukkoon namien ja kehujen kera. Sitten loput neljä parasta ravautettiin useaan otteeseen kehän ympäri ja meidät sijoitettiin neljänsiksi. Olin Aksusta tavattoman ylpeä! Ensimmäiset junnumme ja sijoituimme neljänsiksi 15 koiran joukosta! Saimme palkinnoksi vaaleanpunaisen ruusukkeen ja pienen pokaalin, sekä erilaisia nameja, hiusrenksuja ja t-paidan.

Vielä olisi edessä punaisten kehä. Kauan siinä kestikin ennen kuin meidät sinne kutsuttiin. Aksu oli jo hieman väsynyt, mutta jaksoi kuitenkin seistä yllättävän hyvin, eikä ravauksen kanssa tullut kummoisempia ongelmia, mitä nyt joku kiinnostava tuoksu yhdestä kohdasta löytyi. Meidät pudotettiin kuitenkin heti ensimmäisten joukossa. Mutta ei se mitään, pääasia, että Aksu käyttäytyi haluamallani tavalla ja meillä oli hauskaa.

Päivä oli erittäin mukava ja sääkin suosi. Kotiin lähdettyä olin erittäin onnellinen ja koira väsynyt, mutta iloinen voittamistaan nameista ;D

19.08.2006, match show Vantaalla

Aamu valkeni kuumana ja pilveettömänä. Jännitys kipristeli vatsanpohjassa kun vein Marin kanssa koirat aamulla lenkille, jonka jälkeen lähdimme matkaan Aksun ja Tikin kanssa. Olimme menossa Hakunilan urheilupuistoon, Vantaalle, Pelastetaan koirat ryn järjestämään match showhun. Olimme perillä hyvissä ajoin ja lähdimme kohti ilmoittautumiskojuja. Menin ilmoittamaan Aksun ennakkoilmoittuneiden kojussa pieniin koiriin ja Mari ilmoitti Tikin pieniin ja junnuihin. Sitten olikin paljon aikaa odotella ennen kehien alkua, sillä tuomarien laiva oli kaikenkukkuraksi myöhässä.

Vihdoin ja viimein meidät kuulutettiin kehään. Olimme ensimmäisiä numerolla 500. Parinamme oli mustavalkoinen mittelspitz, numero 501. Aksu tarkasteltiin ensin. Tuomari tutki Aksun rakenteen, silmät, hamaat jne. Aksu käyttäyttäytyi oikein hienosti. Sitten ravautin Aksun ympyrällä. Kuinka ollakkaan, kesken kaiken ravaamista Aksulle iski kova pissahätä ja herra pysähtyi tarpeilleen. Siinä sitten nolona jatkoimme omalle paikallemme. Seuraavaksi tuomari tutki mittelin, joka ei oikein antanut katsoa itseään ja kun piti ravata, koira laukkasi. Joka tapauksessa Aksulle tuli sininen nauha, jota ihmettelen suuresti, mutta tällä kertaa näin ;>.

Kehän jälkeen menin ilmoittamaan Aksun temppukisaan. Hetken kuluttua se alkoikin ja esitimme toisina Aksun kanssa kurre -tempun. En muiden temppuja kerennyt katsomaankaan, kun meidän pitikin jo singota pienten sinisten kehään. Oli kauhean kuuma, mutta Aksu seisoi kuuliaisesti kilttinä poikana oikein hienosti. Ravatakin se jaksoi oikein nätisti. Tuomari tarkkaili koiria ja suuntasi sitten meidän luo. Kerkesin jo hetken olla pettynyt, kunnes kuulin tuomarin sanat: "Te pääsette jatkoon, odottakaa kehän laidalla, niin teidät kutsutaan uudelleen kehään." Tuomari poimi sinisistä pienistä vielä 4 muuta koiraa ja pienten punaisten kehässä sama juttu. Sinisten ja punaisten viisi parasta kutsuttiin kehään. Aksu ei jaksanut enää seisoa kunnolla ja sitä raivostutti, kun en antanut Aksun syödä makkarapalaa, jota pidin kädessäni. Ravatessa Aksu löntysteli, mutta liikkui kuitenkin. Sitten taas seisomaan. Aksu parka oli ihan raato ja yritti käydä makuulle minkä kerkesi. Meidät sijoitettiin kymmenenneksi ja saimme jotain pedigree -tikkuja. Olin oikein tyytyväinen suoritukseemme ja Aksu oli iloinen päästessään lepäämään Marin sateenvarjon varjoon.

Päivän päätteeksi kokeilimme vielä agilityä. Ensimmäiset kolme estettä Aksu hyppi aika laiskasti ja sitten tuli putki, jonne Aksu ei suostunut menemään, mutta viimiset esteet Aksu loikki kuin mikäkin agilitymestari, koska se oli niin innoissaan, kun näki minut putken jälkeen. :D Päivä oli oikein kiva ja onnistunut. Ensi vuonna uudestaan ;D

17.08.2006, match show Helsingissä

Olin tänään Huumekoirien hyväksi järjestetyssä match showssa Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa Aksun ja kaverini. Saavuimme paikalle suunnilleen varttia vaille kuusi. Ilmoitin Aksun pieniin koiriin ja mietin kovasti osallistuisinki junnuihin, mutta päätin, että osallistun joku toinen kerta. Leiriydyimme terrierikehän laidalle ja odottelimme siinä vuoroamme. Harjoittelin välillä Aksun kanssa ja se kulki oikein nätisti. Huomasin, että saisimme pariksemme amerikanstaffordshirenbullterrieri nartun numero 213 (joten olimme itse 214). Kesti kauan ennen kuin kehä alkoi, koska ennen aikuisia oli terrieripennut.

Lopulta meidät kuulutettiin kehään. Meidät ravautettiin heti. Amstaffi meni meitä vajaan kierroksen edellä, mutta minä ja Aksu tulimme silti hitaasti ja varmasti perässä. Amstaffi tutkittiin ensin ja Aksu ja minä odottelimme. Nostin Aksun pöydälle ja tuomari katsoi Aksun rakenteen ja tutki muuten vaan. Ensimmäistä kertaa Aksu oli hieman vastahakoinen (nosti päätään ylös) hampaiden tarkistuksessa, mutta näytti ne kuitenkin. Sitten menimme kolmion ja siitä suoraan amstaffin perään seisomaan tuomari katsoi koiria hetken ja antoi nauhat. Aksulle tuli sininen ja amstaffille sitten punainen (se oli PUN1 ja en tiedä sijoittuiko se BISissä).

Meni vielä jonkin aikaa ennen sinisten kehän alkua. Käytin Aksun odotellessa lenkillä. Lenkiltä tullessamme huomasin, että sinisen nauhan saaneet olivat jo kehässä. Otin nameja taskuun ja säntäsin paikallemme. Aksu seisoi oikein kauniisti. Ravauskin meni oikein hyvin. Putosimme kuitenkin heti. Koiria oli jotain 15. Olin hiukan pettynyt, mutta ei se mitään. Pääasia, että sain Aksun kuitenkin kulkemaan hyvin ja päivä oli mukava.

15.08.2006, match show Helsingissä

Olimme tänään match showssa Sahaajankadulla, Helsingissä. Sää oli suotuisa, vaikka päivällä tulikin vettä. Olin siellä kaverini Marin ja hänen koiran Tikin kanssa. Saavuimme perille ja menimme ilmoittamaan molemmat koirat pieniin aikuisiin (Aksu oli numero 372) ja Mari ilmoitti itsensä vielä junnuihin Tikin kanssa. Leiriydyimme puun varjoon pienten koirien kehän laidalle ja menimme harjoittelemaan koirien kanssa. Aksun seuraamisesta ei tullut oikein mitään, sillä se veti koko ajan Tikin perään. Siinä sitten yrittelin tyrkyrellä lihapullia Aksun nenän eteen ja hetken meillä sujui, kunnes Aksu taas äkkäsi Tikin. No, ainakin Aksu seisoi mielettömän hyvin! Menimme odottelemaan kehien alkua.

Marin vuoro tuli junnuissa, ja minä menin kuvaamaan junnuja. Ne kestivät tosi pitkään. En melkein edes huomannut, että kohta tulisi meidän vuoro. Kipaisin äkkiä kameran leiripaikallemme ja menin jännittyneenä odottelemaan kehän laidalle. Meidät kuulutettiin kehään. Vastassamme oli suoraan sanoen upea ja hienosti esiintyvä tiibetinterrieri. Aksu seisoi kuin unelma, mutta kun piti ravata, niin se ei oikein sujunut, kun Aksu äkkäsi, että Tiki on viereisessä kehässä junnuissa. No jotenkin siinä sitten Aksu ravasi ja minä yritin saada Aksun huomiota minuun, aika kehnoin tuloksin. Tiibetinterrieri meni ensin pöydälle, joten odottelimme Aksun kanssa. Sitten menimme me. Aksu seisoa tapitti oikein täydellisesti pöydällä ja tuomari sai tutkia joka paikan ilman pienintäkään arkuuden merkkiä. Ravautimme koirat kaksi kertaa kehän ympäri ja seisotimme. Punainen nauha meni tällä kertaa tiibetinterrierielle (joka oli lopussa PUN5) ja sininen tuli sitten meille. Tuomari sanoi vielä lopussa minulle, että toivoo näkevänsä meidät loppukehässä, niin kuin viime tuomarikin sanoi.

Siinä sitten odottelimme Marin kanssa sinisten kehän alkua (Tikikin sai sinisen nauhan). Siinä meni aika kauan, sillä pieniä koiria oli 45. Vihdoin ja viimein sinisten parhaiden kehä alkoi. Kehässä oli koiria kaiken kaikkiaan 22. Tuomari jakoi koirat neljän porukoihin ja ravautti ne. Aksu veti taas Tikin perään, koska tällä kertaa Tiki oli samassa kehässä kanssamme. Ja yllätys, yllätys, Aksu seisoi taas niin upeasti kuin vain voin kuvitella. :D Tuomari pudotti koiria 15, niin että jäljelle jäi vain 7 ja Aksu oli taas 7 parhaan joukossa! Koirat ravautettiin taas ympäri ja tällä kertaa Mari oli kuvaamassa Aksua kehän laidalla, ja Tiki oli tietty mukana, joten ravaamisosuus meni reisille. :P Emme päässeet sijoille, vaan putosimme. Olin kyllä ihan tyytyväinen, että Aksu oli 7 parhaan joukossa, ottaen huomioon Aksun ravausosuudet.

13.08.2006, match show Helsingissä

Kävimme tänään match showssa, Tuomarinkylän vinttikoirakeskuksessa. Starttasimme auton hyvissä ajoin ennen yhtätoista ja lähdimme matkaan. Saavuimme perille ja menin ilmoittamaan Aksun pieniin koiriin. Rokotukset olivat kunnossa, joten saimme numeromme (118) ja menimme kehämme laidalle odottelemaan. Harjoittelin Aksun kanssa ja käytin sitä lenkillä. Aksu oli tosi hyvällä tuulella. Samaa ei voinut sanoa minusta. Olin aivan hermona.

Meidät kuulutettiin kehään. Käteni tärisivät ja jalkani olivat velliä, mutta Aksu oli pirteä ja iloinen. Saimme vastaan nuoren ranskanbulldoggi nartun. Se oli numero 117, joten se teki tehtävät ensin. Sitten tuli meidän vuoro. Nostin Aksun pöydälle ja tuomari katsoi ensin kauempaa Aksun rakennetta ja siirtyi sitten katsomaan Aksun hampaat, korvat jne. Aksu antoi tuomarin tutkia itsensä tosi hienosti! Laskin Aksun alas ja ravautin sen kolmiolla. Aksu meni kuin unelma. Se käveli nätisti vierelläni, korvat hörössä. Menimme seisomaan ranskanbulldogin perään ja tuomari tuli nauhojensa kanssa ja sanoi jotain tähän tyyliin: "Pidän molemmista oikein kovasti, mutta paremman esiintymisen takia punainen nauha menee cairnille. Toivon näkeväni molemmat loppukilpailussa." Toisin sanoen Aksu sai punaisen nauhan! :D

Odottelimme punaisten parhaiden kehän alkua. Siinä menikin aika kauan. No lopulta pääsimme kehään. Koiria oli yhteensä kehässä 22. Tuomari jakoi koirat kolmeen osaan ja ravautti kehän ympäri. Aksu meni tosi hienosti. Sitten hän pudotti koiria sitä mukaa, että jäljelle jäi enää 7 koiraa ja Aksu oli niiden joukossa! Tuomari ravautti jokaisen koiran yksitellen edestakaisin. Aksu meni jälleen kerran oikein upeasti. Seuraavaksi tuomari valitsi kolme parasta koiraa, joihin Aksu ei kuulunut. Olen ihan mielettömän ylpeä Aksusta. Toinen mätsäri ja poika pääsi punaisten 7 parhaan joukkon! :D