26.11.2006, agilityn alkeiskurssi, tunti nro. 5

Viimeinen agility tunti koitti tänään. Aksu oli ihan innoissaan, kun pakkasin tavaroita reppuun ja lähdimme kohti Viherlaaksoa. Meidän tuntia tuli katsomaan kaverini Janina, sekä äiti. Menin kuittamaan ja pian sen jälkeen aloitimmekin.

Menimme ensimmäisenä puomin. Aksu suoritti puomin vauhdilla ja tällä kertaa itsekin uskalsin juosta, vaikka vieläkin pelkäsin, että kohta Aksu putoaa alas, sillä se juoksee sen oikeasti hirveällä vauhdilla, jos vaan saa.

Seuraavaksi menimme pussin. Aluksi niin, että pussi ei ollut kokonaan auki, vaan puoliksi. Aksu juoksi ekaksi ohi, joka oli minun vika, sillä en ohjannut Aksua kunnolla, mutta toisella yrityksellä Aksu ampaisi pussin läpi hirveällä vauhdilla. Kun kaikki oli menneet menimme toisen kierroksen, ja pussi oli tällä kertaa auki vain niin, että sieltä tuli hieman valoa. Senkin Aksu meni hienosti ja mielettömällä vauhdilla. Kolmannella kerralla oli tarkoitus laskea pussi kokonaan kiinni, kunhan koira ensin oli mennyt sisään, mutta Aksun kohdalla se ei onnistunut, sillä Aksu meni niin lujaa, ettei Sonja tajunnut laskea pussia kiinni.

Sitten harjoittelimme vähän kääntöjä. Alla on hieman suuntaa antavat kuvat siitä mitä harjoittelimme. Punaisella merkatuissa kohdissa meille tuli ensimmäisellä yrittämällä hieman vaikeuksia, mutta toisella kerralla ne menivät kuin vettä vaan. Näiden hyppyjen jälkeen Sonja kysyi olenko treenannut jossain salaa Aksun kanssa, sillä meillä menee kuulemma niin hyvin. Ja Sonja kehui, että ohjaan Aksua kauniisti.

Viimeisenä menimme vielä renkaan ja puomin peräkkäin vapaana. Ensimmäisellä kerralla Aksu hyppäsi renkaan väärästä kohdasta, mutta seuraavalla kerralla, kun jätin Aksun toiselle puolelle muutaman metrin päähän istumaan ja itse menin renkaan toiselle puolelle näyttämään mistä kohdasta Aksun tulisi hypätä, niin jo sujui paremmin. Aksu meni putken heti perän mielettömän hienosti, kauhealla vauhdilla. Tämän jälkeen Sonja sanoi minulle, että meidän kannattaisi Aksun kanssa hakea johonkin seuraan, tai sitten jos emme seuraan päse niin tulla agilityn C kurssille koirakoulu Kompassi (kurssi jota nyt kävimme oli A).

Aivan liian pian viimeinen tunti olikin jo loppu. Kurssi on ollut kaiken kaikkaan oikein mahtava ja antanut meille hyvän pohjan agilityn harrastamiseen!

Kokoan tähän loppuun nyt vielä lähinnä itseäni varten kaikki Aksun oppimat esteet ja nimitykset joita minä käytän, ohjatessani Aksua kyseisille esteille.

Aita - "hyppy", rengas - "rengas", puomi - "kiipee", putki - "putki", pussi - "läpi", kepit - "kepit".




19.11.2006, agilityn alkeiskurssi, tunti nro. 4

Taas pitkältä tuntuvan viikon jälkeen koitti vihdoin sunnuntai iltapäivä, mikä merkitsisi agilitytuntia. Aksu oli aivan innoissaan, kun ajoimme tuttuun pihaan. Mukanamme oli kaverini Essi. Menimme sisälle taas kuittaamaan ja tutkimme hetken paikkoja, jotta Aksu jaksaisi keskittyä esteiden suorittamiseen, eikä hajuihin.

Aloitimme tunnin menemällä pienen radan pätkän, jossa oli ensin hyppy, putki, kaksi hyppyä ja kepit. Kepit Aksu suoritti ihan okei, kaikki hypyt meni erittäin hyvin, mutta putkeen Aksu ei vapaana mennyt, vaan jouduimme pistämään Aksun remmiin ja minä menin putken toiselle puolelle vastaan. Kaiken lisäksi putki lyhennettiin ja suoristettiin meille :D No, emme olleet ainoat, joilla putki ei sujunut kovin hyvin, joten kouluttajamme Sonja päätti, että seuraavaksi vahvistamme koirien putken suoritusta. Aloitimme kaiken ns. alusta. Eli putki suoraksi, koira Sonjalle ja omistaja toiseen päähän, kun koirilla tämä luonnistui jo hyvin, mentiin saman pituinen putki vapaana ja lopuksi vielä vapaana, niin että putki oli pitkä ja mutkalla.

Putkisession jälkeen, oli vuorossa pussi. Nyt jokaisella koiralla oli putken suoritus mielessä, joten pussi luonnistui ainakin meiltä hyvin. Sonja oli päässä pitämässä pussia pitkänä auki ja ohjasin Aksun normaalisti suoraan pussiin, samalla kun Aksu juoksi pussissa, lepertelin sille jotain, jottei se hämääntyisi, sillä pussissa oli tosi pimeää. Aksu sai mennä pussin vain kaksi kertaa, koska se meni sen verta hyvin, ettei Sonja halunnut tylsistyttää Aksua.

Viimeisenä menimme alussa olleen radan pätkän uudestaan, tällä kertaa vain toisin päin. Eli kepit, hyppy, hyppy, putki ja hyppy. Kepit meni taas ihan okei, hypyt erittäin hyvin ja putki meni omaksi ilokseni ja yllätyksekseni erittin hyvin myös!

Muutama koira ja omistaja jäi vielä hetkeksi tunnin jälkeen odottamaan sisälle ja Sonja antoi heidän mennä puomin, mukaan lukien minä ja Aksu. Aksu meni puomin tosi hyvin, ja Sonja sanoi että minä voisin juosta lujempaa, sillä Aksu ei arastanut puomia yhtään. :D Tosi mukava tunti oli taas tänään ja innolla jäin odottelemaan taas seuraavaa kertaa.




12.11.2006, agilityn alkeiskurssi, tunti nro. 3

Saavuimme tunnille hiukan (n. 5 min) myöhässä, mutta se ei onneksi haitannut, sillä muut vasta aloittelivat.

Menimme aluksi keppejä. Ne menivät tällä kertaa ihan hyvin. Seuraavaksi harjoittelimme ensimmäistä kertaa rengasta. Menimme ensiksi sillein, että Sonja piti koiraa hihnassa renkaan toisella puolella ja omistaja sitten meni renkaan toiselle puolelle vastaan houkuttelemaan. Aksu hyppäsi renkaan tosi hienosti. Toistimme saman ja sen jälkeen menimme niin, että Sonja piti taas koiraa hihnassa, mutta tällä kertaa omistaja ei mennyt renkaan toiselle puolelle vaan heitti namupalan renkaan läpi. Aksu hoksasi heti, että sen piti hypätä renkaan läpi, eikä sivusta. Lopuksi renkaan sai mennä vielä vapaana. Me mentiin Aksun kanssa ja sekin sujui tosi hyvin, olin oikein ylpeä Aksusta. :D Sitten menimme putken ja otimme pari hyppyä. Ja lopuksi menimme vielä puomin. Aksu oli tänään oikein nätisti ja olen tyytyväinen jokaiseen suoritukseen. :D




05.11.2006, agilityn alkeiskurssi, tunti nro. 2

Tänään oltiin Aksun kanssa toisella agilitytunnilla. Menimme "kuittamaan", jonka jälkeen annoin Aksun hiukan nuuskia paikkoja.

Aloitimme tänään suoralla putkella, jonka Aksu meni hienosti, tajuttuaan, että sen piti mennä putkeen. Seuraavaksi ohjaaja laittoi putken mutkalle S-muotoon. Sen Aksu selvitti hienosti :D Seuraavaksi oli vuorossa kepit. Ne ei mennyt mitenkään kehuttavasti, mutta ihan okei. Sitten menimme yhden hypyn ja heti perään kepit. Koiran sai pitää joko vapaana, tai sitten, että ohjaaja piti koiraa. Minä pidin Aksua vapaana. Hypyn Aksu suoritti hienosti, mutta kepeille tultaessa kiinnostus katosi ja Aksu olisi halunnut lähteä jonnekkin aivan muualle. Pääsimme kuitenkin kepit loppuun, vaikkakin aika kehnolla menestyksellä. Lopuksi menimme ensimmäistä kertaa puomin. Aksu meni ihan hyvin, vaikka alussa Aksu olisi halunnut hypätä alas, mutta loppu menikin sitten paremmin.

Taas 45 min vierähti ihan liian nopeasti ja oli aika lähteä kotiin päin. :)




29.10.2006, agilityn alkeiskurssi, tunti nro. 1

Vihdoin koitti kauan odottama päivä, agilitykurssin alku! Olemme siis Marin kanssa ilmoittautuneet koirakoulu Kompassin agilityn alkeiskurssille Aksun ja Tikin kanssa.

Saavuimme paikalle hyvissä ajoin ja menimme hiukan tutustumaan tiloihin. Aksun ja Tikin lisäksi kurssille oli ilmoittautunut gööttiuros "Fidel", tollerinarttu "Nea", norfolkkiuros "Leevi" ja kelpieuros "Jakke". Ennen kuin aloitimme harjoittelun Sonja esitteli itsensä ja kertoi omasta agilityharrastuksestaan.

Aloitimme tutustumalla putkeen. Aluksi Aksu oli vähän pihalla, kun Sonja piti Aksua ja menin putken toiseen päätyyn odottamaan, mutta huometessaan minut Aksu käveli putkesta. Toinen kerta meni huomattavasti paremmin, ja huomasin, että Aksu vallan innostui puteksta. Toisena menimme ihan tavallista hyppyestettä. Se oli Aksulle helppoa , eikä Aksu missään vaiheessa yrittänyt rynnätä perääni, vaan ohjattuani Aksun esteelle Aksu hyppäsi sen. Kolmantena oli vuorossa kepit. Alku oli varmaan aika huvittavaa katsottavaa, sillä minä kehuin, huutelin ja yritin ohjata Aksua pujottelemaan, mutta Aksun silmät olivat nauliutuneet Tikiin. Toinen kerta meni jo paremmin, muttei siltikään mitenkään kehuttavan hyvin.

Lopuksi menimme vielä kaikki esteet yksitellen. Ensin putki. Sonja piti Aksua ja ohjasin itse Aksun putkelle. Aksu meni nätisti putkeen ja oli selvästi innoissaan. Sitten menimme kerran hyppyesteen. Koiran sai päästää vapaaksi, jos halusi. Minä päästin Aksun ja se meni oikein hienosti. Vikana menimme vielä kepit. Tällä kertaa ne meni ihan ok:sti ja Sonja kehui, että meillä oli hyvä, yhteinen rytmi.

Neljäkymmentäviisi minuuttia vierähti aivan liian nopeasti ja ensimmäinen tunti oli ohi. Hymyssä suin lähdimme kotia kohti, innolla ensi kertaa odottaen.